Kulttuuritapaaminen Helsingissä 16.4.2010

Remesten ensimmäiseen kulttuuritapaamiseen osallistui 31 sukuseuran jäsentä. Tutustumiskohteina olivat Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kansallisarkistossa esiteltiin sekä sen historiaa että arkistolaitosta keskeisine tehtävineen ja sen kokoelmia sukututkimuksen kannalta. Kansalliskirjaston kaunis päärakennus sekä sen monet mielenkiintoiset kokoelmat oli kävijöille elämys.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa kerrottiin sen juuri valmistuneen restauroinnin jälkeen käyttöön otetusta päärakennuksesta, seuran toiminnasta ja sen laajasta arkistosta sekä luotiin lyhyt katsaus 1700-luvun kiuruvetisiin talonpoikaisrunoilijoihin Matti ja Paavo Remekseen sekä 1800-luvulla eläneiden Paavo Tikkasen ja Rietrikki Polenin keskeiseen rooliin SKS:n toiminnassa.

Kiuruveden Remeskylän Mattilassa asunut Matti Remes (1704-1765 ) oli tunnettu suomalainen kansanrunoilija. Hänen Iisalmen kirkkoherra Henric Helsingiuksen muistolle kirjoittamansa muistoruno julkaistiin arkkiveisuna ”Suomen Niemen Turussa” vuonna 1757. Tämä on ensimmäinen tunnettu teksti, jossa käytettiin Kalevalan alkusäettä ”Mieleni minun tekevi, ajuni(=aivoni) ajattelevi”. Henrik Gabriel Porthan esittelee teoksessaan ”Tutkimus suomalaisesta runoudesta” Matti Remeksen runon hyvänä esimerkkinä suomalaisesta kansanrunoudesta. Runo on luettavissa kokonaisuudessaan Matti Klingen vuonna 2006 julkaistussa Iisalmen ruhtinaskunta-kirjassa.

Matti Remeksen veli Paavo Remes ( 1723-1800) oli myös kansanrunoilija. Hänet tunnetaan vuonna 1765 Turussa arkkiveisuna julkaistusta kalevalanmittaisesta ”huolirunosta”, jonka hän on sepittänyt veljensä Matti Remeksen muistoksi. Paavo Remes on maininnut kirjoittaneensa ”Huolirunon eläessään kunniallisen ja toimeliaan talon isännän, Mathias Remeksen Kiuruvedeltä, autaallisesta täältäerosta, v.1765.” Henrik Gabriel Porthan esittelee myös tämän runon teoksessaan ”Tutkimus suomalaisesta runoudesta”.Elias Lönnrot julkaisi sen uudelleen Mehiläinen-lehdessä vuonna 1837 ja neuvoi tulevia suomalaisia kansanrunoilijoita pitämään sitä esikuvana runoilleen.

Filosofian tohtori Paavo Tikkanen(1823-1873) oli Suomettaren, ensimmäisen varsinaisen suomenkielisen sanomalehden avainhahmo. Hän vaikutti paljon myös journalistin työvälineen, oman kielen kehittämiseen. Hän syntyi Kiuruveden Hingunniemessä. Hänen isänsä oli valistunut talonpoika, prokuraattori Antti Tikkanen ja äitinsä Liisa Remes oli Kiuruveden Paaran Paavo ja Liisa Remeksen tytär. Paaran Liisa-emännän isä oli edellä mainittu talonpoikaisrunoilija Paavo Remes. Paavo Tikkanen kävi Porvoon lukion ja luki maisteriksi. Hänen Savo-karjalaisessa osakunnassa 14.11.1844 pitämänsä puhe kanonisoitiin sittemmin Suomettaren syntysanoiksi. Taloudellisesti lehden synnyn varmistivat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tukitilaukset. Myöhemmin Tikkasesta tuli myös kirjakauppias ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainon johtaja sekä toinen omistaja.

Filosofian tohtori Rietrikki Polen (1823-1884)on jäänyt Suomen kulttuurihistoriaan ensimmäisen suomenkielisen tohtorinväitöskirjan tekijänä. Hän oli aikansa kulttuurielämän monitoimivaikuttaja, jonka työ sai merkitystä etenkin aloittelevan suomenkielisen lehdistön kautta ja koululaitoksen piirissä. Fredrik eli Rietrikki syntyi kappalaisen poikana Pieksämäellä. Hänen vanhempansa olivat Kiuruvedellä syntynyt kappalainenFredrik Polen ja myös kiuruvetinen suntiontytär Severiina Hyvärinen (Blinberg). Jo nuorena opiskelijana Polen kokosi 1847 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran apurahan turvin kansanrunoutta ja –satuja Kuopion ja Viipurin lääneistä. Myöhemmin hän oli toimittajana Suometar-lehdessä, toimi eri virastojen kielenkääntäjänä sekä opettajana. Vuonna 1856 hän osti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainon. Rietrikki Polenin mukaan nimettiin 1989 Pieksämäen kulttuurikeskus Poleeniksi.

Valvatti Remes-Siik